MEDIAKASVATUS 3
H A R J O I T U S 3
Tällä harjoituskerralla sukelamme mainonnan mailmaan. Pohdimme itse erilaisia mainoskuvia tutkien ja tuottaen:
Miten visuaalinen mainonta toimii? Mitkä ovat sen työkalut?
Miten kuvamainos herättää huomiota, vaikuttaa ja liikuttaa?
Millä tavoin mainonta hyödyntää indeksejä, symboleja, metaforia, allegorioita ja metonymioita? Entäpä myyttejä?
Millä tavoin mainonta hyödyntää samaistumista, sympatiaa ja empatiaa?
Millä tavoin mainonta hyödyntää stereotypioita ja "me–muut"-asetelmaa?
Miten visuaalinen mainos saa kuluttajan sitoutumaan?
Miten visuaalinen mainonta vaikuttaa yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan, paikallisesti ja globaalisti?
VALITSEMAMME KUVAT JA AJATUKSIAMME NIISTÄ:
- Vaikka henkilö olisi maan kasvot ja johtaja, hän on silti ihminen --- inhimillisyyden tematiikka --- ”Huono onni voi kohdata kenet tahansa” = näin voisi käydä myös henkilölle, joka on allut hyväosainen ja hyvässä asemassa
- Tunteita herättävä kuva, sitä on varmaan myös haettu
- Uskonnollinen järjestö, joka mainostaa inhimillisellä kattavalla ymmärryksellä, mutta todellisuudessa on asenteellinen osaan ihmisryhmistä (esim. homoseksuaalit)
- Punainen pelastusarmeijan logo vie huomion
- Mustavalkoisuus lisää ”kurjuuden” tunnelmaa, mustavalkoiset valokuvat liittyvät vanhempaan aikaan, logo erottuu selkeämmin
- Miljöövalinta --- katuvalokuvauksen historia
- Voimakkaat värit, huomioväri punainen
- Keskiössä kuvan merkittävin kohde
- ”Vihdoin Suomessa” – eksotisoinnin tematiikka --- oletus, että ihmiset ovat odottaneet pitkään
- Muita tuotteesta mainittuja: tummapaahtoinen, belgialainen
- Valmistaja/merkki ei ole ihan selvä: Pelican Rouge tuotemerkki vai valmistaja?
Kahvin jälkikolonialistisen maailman problematiikka (vastuullisuus) --- Onko tuotteella sertifikaatit? Ne ei ainakaan ole markkinoinnin keskiössä --- Eksotisoinnin tematiikka yhdistettynä kahviin vahvistaa
- Suomi maailman johtavia kahvinjuojamaita
- Pelikaani myös eksoottinen lintu, mustarastaat kotimaisia --- mielikuvat ilmastonmuutokseen
- Melkein antimainoksen kaltainen --- symbolit herättävät lähinnä negatiivisia ja vastuuttomia konnotaatioita, ja moni niistä ei liity kahviin
- Onko valinnalla Pelican Rouge joku muukin syy, kuin että se on kuulostanut mainostajalle myyvältä ja nyt se on vain toteutettu mainokseen kirjaimellisesti?
- Tuntuu, ettei viittauksia ja symboleita ole mietitty loppuun asti
- Punainen väri Venäjä --- mustarastaat/kottaraiset Suomi
(Tein tehtävän yksin)
ALKUPERÄINEN KUVA:
OMA KUVA:
AJATUKSIA:
Myytit linkittyvät normeihin ja viitaukset historiaan ja semiotiikkaan. Nämä kaikki ovat aiheina todella kiinnostavia! Erityisesti pidin Annamari Vänskän tavasta kirjoittaa, se oli inspiroiva. Kuten myös sisällöt. Koko Hubaran sisältöjä olen tutkinut aiemminkin, Ruskeat Tytöt on merkittävä median kehittämisen ja yhdenvertaisuuden ja tiedon lisäämisen uudistus. Hauskaa on, että olen katsonut Merkkien salat -sarjan neljä kertaa kokonaan, ja silti löydän aina uutta. Tulen siis palaamaan näihinkin aineistoihin.
Aikakauslehtimateriaaleissa ei juuri ollut uutta: samoja teemoja olen pohtinut. On tosin aina kiinnostavaa, kuinka vahvoja mielikuvat ovat ja kuinka pienellä niitä voi luoda. Yksittäisillä elementeillä voi värittää kollektiivisesti mielikuvia, välittää arvoja ja vahvistaa ja heikentää toimintakykyä tai identiteettiä. Onko Polar-mainokset lisänneet esimerkiksi kansallista identiteettiä pitkään jatkuneella lappikuvastollaan? Mainokset ovat todella tunnelmallisia ja onnistuineita ja jostain syystä ainakin itselleni myös miellyttäviä, vaikka ovatkin mainoksia. Niiden tullessa koen jotain patrioottista herkistymistä. Eli kerrassaan onnistuneita tavoittaamaan jotain sanatontakin jopa kliseiseksi muodostuneesta lapin ja siten Suomen mystiikasta. Mielikuva osuu niin syvälle ja on niin vahva, että se on jopa pelottava esimerkki mainonnan psykologisesta voimasta. Polar on tästä tunteiden synnyttämisestä johtuen miellyttävämpi brändi, kuin punaiset tai keltaiset muut muovipaketit. Harmillisesti tämä ei ole oma merkittävin ostopäätöskriteerini, mutta mitä tulee tunteisiin, vahvin tunne (konkreettisiin tapahtumiin linkittyvän nostalgian ulkopuolella) syntyy juuri tähän tuotemerkkiin.
Haastamattomina mainonnan kyky vaikuttaa on melko pelottava. Se saa ihmisen toiminaan osittain kuin vaistonvaraisesti, kyseenalaistamatta ja tiedostamatta, mikäki syntyneisiin mielikuviin ja tunteisiin ei ole kohdistettu kritiikkiä. Ihminen ei välttämättä osaa verbalisoida tai perustella syitään. Halua johonkin tiettyyn brändiin voi synnyttää miellyttävä esteettinen maailma, tunteet, yhteenkuuluvuus, trendikkyys, arvot jne.
Representaatiot ovat mielenkiintoisin visuaalisen kulttuurin aihealue itselleni. Siksi nautin näistä sisällöistä erityisesti ja ne herättivät niin paljon ajatuksia, että niitä on vaikea pukea sanoiksi. Vänskän artikkelin jälkeen jäin pohtimaan aikaa: missä kohdassa jostain tulee normi, ”näin on aina ollut?” Erityisesti ”tyttöjen ja poikien väreihin” tuntuu liittyvän tällaista ikiaikaisuuden, pysyvyyden ja ikuisuuden retoriikkaa. Silti aikajanalla tarkasteltaessa saman vuosisadan sisällä konnotaatiot, jotka nyt vaikuttavat kiinteiltä, ovat kääntyneet päälaelleen. Olen monen muunkin perustelun kohdalla pohtinut samaa. Esimerkiksi vannoutuneiden lihansyöjien kasvisruuan vastustaminen perustuu samankaltaiselle retoriikalle, vaikkei vaadita montaa vuosikymmentä eikä etenkään montaa sukupolvea, kun arvostus liharuokaan on ollut erilainen. Liha oli konkreettisesti harvinaista herkkua, juhlan paikka. Tänne itse jäljitän juuret vinoutuneessa suhtautumisessamme ruokaan ja eläimiin. Jos joku ilmiö on alle 100v. vanha, voiko sitä perustella ikiaikaisella pysyvyydellä? Ei minusta. Kyse on siis tarpeesta turvallisuuteen: ”edes jonkun asian pysymiseen.” Muutosvastaisuus onkin yksi suurimmista ongelmista ajassa, jossa muutosta todella tarvittaisiin.
Tämä näkyy ekologisuus- ja ilmastokysymyksien ohella Hubaran nostamissa yhdenvertaisuuden teemoissa. Elämme edelleen jälkikolonialistisessa maailmassa, jossa piileviä asenteita ei osata irrottaa, kun niitä ei tunnisteta. Itselleni uusi ja kiinnostava ajatus puheenvuorosta jäi erityisesti rodullistetun ihmisen esineellistäminen ruuaksi mainoksiin. Pitää katsoa video uudelleen, siinä oli niin paljon tietoa.
LINKIT TEHTÄVIIN:
Luentodiat – Harjoitus 3
Kiinnostuitko symboliikasta? Katso tällöin Merkkien Salat -sarja YLE Areenassa!
Kuukauden aikkarimainos – Aikakausmedia, Markkinointi&Mainonta
Aikakauslehtimainonnan lukutaidon oppimateriaali – Aikakausmedia
Vaaleanpunainen prinsessa ja sininen prinssi – Annamari Vänskä
Stereotyyppi tai kokonaan näkymätön – Koko Hubara
LISÄKSI:
Mikäli kiinnostuit sinisen ja vaaleanpunaisen historiasta, katso seuraava video: Why was Pink fo Boys ans Blue for Girls? – PBS
Jos kiinnostuit the Michelin Manin historiasta, katso seuraava video: O'Galop/Bibendum, the Michelin Man, 1989
Miten visuaalinen mainonta toimii? Mitkä ovat sen työkalut?
Miten kuvamainos herättää huomiota, vaikuttaa ja liikuttaa?
Millä tavoin mainonta hyödyntää indeksejä, symboleja, metaforia, allegorioita ja metonymioita? Entäpä myyttejä?
Millä tavoin mainonta hyödyntää samaistumista, sympatiaa ja empatiaa?
Millä tavoin mainonta hyödyntää stereotypioita ja "me–muut"-asetelmaa?
Miten visuaalinen mainos saa kuluttajan sitoutumaan?
Miten visuaalinen mainonta vaikuttaa yksilöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan, paikallisesti ja globaalisti?
VALITSEMAMME KUVAT JA AJATUKSIAMME NIISTÄ:
- Tunteita herättävä kuva, sitä on varmaan myös haettu
- Uskonnollinen järjestö, joka mainostaa inhimillisellä kattavalla ymmärryksellä, mutta todellisuudessa on asenteellinen osaan ihmisryhmistä (esim. homoseksuaalit)
- Punainen pelastusarmeijan logo vie huomion
- Mustavalkoisuus lisää ”kurjuuden” tunnelmaa, mustavalkoiset valokuvat liittyvät vanhempaan aikaan, logo erottuu selkeämmin
- Miljöövalinta --- katuvalokuvauksen historia
- Keskiössä kuvan merkittävin kohde
- ”Vihdoin Suomessa” – eksotisoinnin tematiikka --- oletus, että ihmiset ovat odottaneet pitkään
- Muita tuotteesta mainittuja: tummapaahtoinen, belgialainen
- Valmistaja/merkki ei ole ihan selvä: Pelican Rouge tuotemerkki vai valmistaja?
Kahvin jälkikolonialistisen maailman problematiikka (vastuullisuus) --- Onko tuotteella sertifikaatit? Ne ei ainakaan ole markkinoinnin keskiössä --- Eksotisoinnin tematiikka yhdistettynä kahviin vahvistaa
- Suomi maailman johtavia kahvinjuojamaita
- Pelikaani myös eksoottinen lintu, mustarastaat kotimaisia --- mielikuvat ilmastonmuutokseen
- Melkein antimainoksen kaltainen --- symbolit herättävät lähinnä negatiivisia ja vastuuttomia konnotaatioita, ja moni niistä ei liity kahviin
- Onko valinnalla Pelican Rouge joku muukin syy, kuin että se on kuulostanut mainostajalle myyvältä ja nyt se on vain toteutettu mainokseen kirjaimellisesti?
- Tuntuu, ettei viittauksia ja symboleita ole mietitty loppuun asti
- Punainen väri Venäjä --- mustarastaat/kottaraiset Suomi
(Tein tehtävän yksin)
ALKUPERÄINEN KUVA:
OMA KUVA:
AJATUKSIA:
Myytit linkittyvät normeihin ja viitaukset historiaan ja semiotiikkaan. Nämä kaikki ovat aiheina todella kiinnostavia! Erityisesti pidin Annamari Vänskän tavasta kirjoittaa, se oli inspiroiva. Kuten myös sisällöt. Koko Hubaran sisältöjä olen tutkinut aiemminkin, Ruskeat Tytöt on merkittävä median kehittämisen ja yhdenvertaisuuden ja tiedon lisäämisen uudistus. Hauskaa on, että olen katsonut Merkkien salat -sarjan neljä kertaa kokonaan, ja silti löydän aina uutta. Tulen siis palaamaan näihinkin aineistoihin.
Aikakauslehtimateriaaleissa ei juuri ollut uutta: samoja teemoja olen pohtinut. On tosin aina kiinnostavaa, kuinka vahvoja mielikuvat ovat ja kuinka pienellä niitä voi luoda. Yksittäisillä elementeillä voi värittää kollektiivisesti mielikuvia, välittää arvoja ja vahvistaa ja heikentää toimintakykyä tai identiteettiä. Onko Polar-mainokset lisänneet esimerkiksi kansallista identiteettiä pitkään jatkuneella lappikuvastollaan? Mainokset ovat todella tunnelmallisia ja onnistuineita ja jostain syystä ainakin itselleni myös miellyttäviä, vaikka ovatkin mainoksia. Niiden tullessa koen jotain patrioottista herkistymistä. Eli kerrassaan onnistuneita tavoittaamaan jotain sanatontakin jopa kliseiseksi muodostuneesta lapin ja siten Suomen mystiikasta. Mielikuva osuu niin syvälle ja on niin vahva, että se on jopa pelottava esimerkki mainonnan psykologisesta voimasta. Polar on tästä tunteiden synnyttämisestä johtuen miellyttävämpi brändi, kuin punaiset tai keltaiset muut muovipaketit. Harmillisesti tämä ei ole oma merkittävin ostopäätöskriteerini, mutta mitä tulee tunteisiin, vahvin tunne (konkreettisiin tapahtumiin linkittyvän nostalgian ulkopuolella) syntyy juuri tähän tuotemerkkiin.
Haastamattomina mainonnan kyky vaikuttaa on melko pelottava. Se saa ihmisen toiminaan osittain kuin vaistonvaraisesti, kyseenalaistamatta ja tiedostamatta, mikäki syntyneisiin mielikuviin ja tunteisiin ei ole kohdistettu kritiikkiä. Ihminen ei välttämättä osaa verbalisoida tai perustella syitään. Halua johonkin tiettyyn brändiin voi synnyttää miellyttävä esteettinen maailma, tunteet, yhteenkuuluvuus, trendikkyys, arvot jne.
Representaatiot ovat mielenkiintoisin visuaalisen kulttuurin aihealue itselleni. Siksi nautin näistä sisällöistä erityisesti ja ne herättivät niin paljon ajatuksia, että niitä on vaikea pukea sanoiksi. Vänskän artikkelin jälkeen jäin pohtimaan aikaa: missä kohdassa jostain tulee normi, ”näin on aina ollut?” Erityisesti ”tyttöjen ja poikien väreihin” tuntuu liittyvän tällaista ikiaikaisuuden, pysyvyyden ja ikuisuuden retoriikkaa. Silti aikajanalla tarkasteltaessa saman vuosisadan sisällä konnotaatiot, jotka nyt vaikuttavat kiinteiltä, ovat kääntyneet päälaelleen. Olen monen muunkin perustelun kohdalla pohtinut samaa. Esimerkiksi vannoutuneiden lihansyöjien kasvisruuan vastustaminen perustuu samankaltaiselle retoriikalle, vaikkei vaadita montaa vuosikymmentä eikä etenkään montaa sukupolvea, kun arvostus liharuokaan on ollut erilainen. Liha oli konkreettisesti harvinaista herkkua, juhlan paikka. Tänne itse jäljitän juuret vinoutuneessa suhtautumisessamme ruokaan ja eläimiin. Jos joku ilmiö on alle 100v. vanha, voiko sitä perustella ikiaikaisella pysyvyydellä? Ei minusta. Kyse on siis tarpeesta turvallisuuteen: ”edes jonkun asian pysymiseen.” Muutosvastaisuus onkin yksi suurimmista ongelmista ajassa, jossa muutosta todella tarvittaisiin.
Tämä näkyy ekologisuus- ja ilmastokysymyksien ohella Hubaran nostamissa yhdenvertaisuuden teemoissa. Elämme edelleen jälkikolonialistisessa maailmassa, jossa piileviä asenteita ei osata irrottaa, kun niitä ei tunnisteta. Itselleni uusi ja kiinnostava ajatus puheenvuorosta jäi erityisesti rodullistetun ihmisen esineellistäminen ruuaksi mainoksiin. Pitää katsoa video uudelleen, siinä oli niin paljon tietoa.
LINKIT TEHTÄVIIN:
Luentodiat – Harjoitus 3
Kiinnostuitko symboliikasta? Katso tällöin Merkkien Salat -sarja YLE Areenassa!
Kuukauden aikkarimainos – Aikakausmedia, Markkinointi&Mainonta
Aikakauslehtimainonnan lukutaidon oppimateriaali – Aikakausmedia
Vaaleanpunainen prinsessa ja sininen prinssi – Annamari Vänskä
Stereotyyppi tai kokonaan näkymätön – Koko Hubara
Kiinnostuitko symboliikasta? Katso tällöin Merkkien Salat -sarja YLE Areenassa!
Kuukauden aikkarimainos – Aikakausmedia, Markkinointi&Mainonta
Aikakauslehtimainonnan lukutaidon oppimateriaali – Aikakausmedia
Vaaleanpunainen prinsessa ja sininen prinssi – Annamari Vänskä
Stereotyyppi tai kokonaan näkymätön – Koko Hubara
LISÄKSI:
Mikäli kiinnostuit sinisen ja vaaleanpunaisen historiasta, katso seuraava video: Why was Pink fo Boys ans Blue for Girls? – PBS
Jos kiinnostuit the Michelin Manin historiasta, katso seuraava video: O'Galop/Bibendum, the Michelin Man, 1989
Mikäli kiinnostuit sinisen ja vaaleanpunaisen historiasta, katso seuraava video: Why was Pink fo Boys ans Blue for Girls? – PBS
Jos kiinnostuit the Michelin Manin historiasta, katso seuraava video: O'Galop/Bibendum, the Michelin Man, 1989
Kommentit
Lähetä kommentti